Depressiopotilas (= puhekielessä masentunut) on usein hyvikin uupunut niin henkisesti, kuin fyysisestikin. Tällöin monet tärkeätkin asiat jää tekemättä, hyvä jos aamulla (tai päivän mittaan) pääsee edes sängystä ylös. Tästä seuraa syyllisyydentunne. Ulkopuoliset mieltävät henkilön laiskaksi tai saamattomaksi, saattavat jopa mainita asiasta, jolloin syyllistäminen alkaa, tai henkilö voi kokea sen syyllistämisenä vaikkei asiasta olisikaan mainittu syyllistämismielessä. Syyllistäminen taas vaikuttaa moneenkin asiaan, kuten itsetuntoon ja psyykkeeseen, ja näiden heikkeneminen taas lisää haluttomuutta nousta sängystä ja nähdä ihmisiä tai tehdä mitään. Kierre on valmis.

Kuinka tämä sitten liittyy unettomuuteen?

Kun sairastaa masennusta, on uupunut. Uupumus voi ajaa ihmisen uneen, joskus jopa vahingossa. Monet masentuneet ovat niin uupuneita, etteivät yksinkertaisesti vain nouse sieltä sängystä koska eivät jaksa tai näe siinä mitään järkeä. Uupuneen kuuluu levätä. Itseni kohdalla "lepo" johtaa kuitenkin lähes poikkeuksetta nukahtamiseen, ja saatan nukkua monta tuntia. Joskus nukun tunnit putkeen, toisinaan herään hetkeksi, teen jotain, mutta nukahdan uudelleen. Lopulta päivä on muuttunut illaksi, puolisoni on tullut tai tulossa töistä kotiin tai on iltatouhujen aika. Mutta vaikka nukkuisin koko päivän, ei se poista uupumustani. Olen uupunut, väsynyt ja saamaton vielä illallakin. Tästä voisi helposti päätellä, että, jos kerta on väsynyt myös illalla, ei unensaannissa pitäisi olla ongelmaa. Niin, ei ehkä pitäisi. Toisinaan ei olekaan. Välillä (nyt taas useammin) uni ei tule sitten millään! Silmiä kyllä saattaa painaa ja on väsynyt olo mutta kun yrittää nukkua, alkaa asiat pyörimään päässä, inspiraatiot ja ideat iskee, ja pyöriminen alkaa. Tai sitten vain makaan kyljelläni silmät auki, ja jos satun kyllästymään unen odotteluun, niin keksin tekemistä; kirjoittelen päässä pyöriviä riiminpätkiä vihkooni, etsin tietoa kiinnostavista asioista, katson jotain sarjaa koneelta, tai jos olen oikein reippaalla päällä, lähden ulos koirien kanssa.

Joinain iltoina saatan nukahtaa hyvinkin nopeaan ja huomaamatta kesken iltarauhoittumisemme. Tällaisesta hyvin harvoin jää mitään mielikuvaa, ja aamulla onkin kysyttävä toiselta, että mitä illalla on tapahtunut. Hyvällä tuurilla näitä iltoja (jä öitä) saattaa olla vajaa viikkokin putkeen. Se ei silti tarkoita, ettenkö olisi väsynyt ja lopen kyllästynyt kaikkeen myös päivällä. Nämä illat ja yöt eivät tuo minulle enempää voimia arkeen, se vain on fakta. Pakon edessä teen tarvittavat, normaaliarjen ulkopuoliset, asiat usein viimetingassa ja hirveällä kiireellä. Nämä asiat ovat yleensä niitä, jotka stressaavat minua siitä asti, kun olen tullut tietoiseksi siitä, mitä on tehtävä. Toiset asiat unohdan kokonaan, kunnes joku tai jokin muistuttaa niistä tai ne sattuvat kohdalle.

Terveyskirjasto kertoo unettomuudesta näin:

"Unettomuudella tarkoitetaan kyvyttömyyttä nukkua riittävästi. Se ilmenee joko vaikeutena nukahtaa iltaisin, vaikeutena pysyä unessa tai liian aikaisena heräämisenä. Normaalisti ihminen nukahtaa noin puolessa tunnissa ja on yön aikana hereillä vajaat puoli tuntia. Henkilön katsotaan kärsivän unettomuudesta, jos hän kärsii unen saamisen tai unessa pysymisen vaikeudesta vähintään kolmena yönä viikossa.

Unettomuus on hyvin tavallinen vaiva tai oire. Ainakin joka kolmas aikuinen kärsii vuoden aikana unettomuudesta ja joka kymmenes on kärsinyt unettomuudesta yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan. Unettomuus on tavallisempaa naisilla ja iäkkäillä.

Unettomuus on usein hyvin kiusallista aiheuttaen päiväväsymystä ja altistaen masennustiloille, ahdistushäiriöille ja alkoholin liikakäytölle."

Unettomuuden syistä Terveyskirjasto informoi seuraavasti:

" Yksittäisinä öinä ilmenevä tilapäinen unettomuus on hyvin tavallista. Se voi johtua ohimenevästä stressistä tai tilapäisistä ristiriidoista, uni-valverytmin häiriöstä tahi aikaerorasituksesta. Lyhytaikainen ja alle kuukauden kestävän unettomuusjakson syynä on usein rasittava elämäntilanne, suru tai sairaustila.

Pitkäaikaisemman tai jatkuvan unettomuuden taustalla on jatkuvasti stressaava elämäntilanne, masennustila tai jokin muu psykiatrinen sairaus, alkoholin käyttö, dementia tai unilääkkeiden säännöllisen käytön seurauksena syntynyt lääkeriippuvuus. Joskus jatkuvan unettomuuden taustalla on jokin ruumiillinen sairaus, sydämen vajaatoiminta, kilpirauhasen liikatoiminta, lisäkilpirauhasen sairauden ja veren kalsiumin vajauksesta johtuvat lihasnykäykset, eturauhasen liikakasvun aiheutuva heräily virtsalle, hengitysteiden sairaudet, uniapnea, pitkäaikaiset kipu- tai särkytilat tai levottomien jalkojen oireyhtymä tai se on jonkin käytetyn lääkkeen sivuvaikutus. Säännöllinen alkoholin käyttö lisää vilkeunta (REM-unta), minkä seurauksena uni muuttuu katkonaiseksi osin ahdistavien unien vuoksi."

(Lähde: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00534)

 

Tässä nyt siis pieni paketti kokemusperäistä faktaa sekä internet- faktaa unettomuudesta. Muutaman linkkilisäilyn jälkeen siirryn nauttimaan loput kahvini ja valmistautumaan päivän ah- niin- stressaaviin tapaamisiin. Adios!